Kameraa ilmassa kuljettavista laitteista eli droneista on muutaman viime vuoden aikana tullut helppokäyttöisiä, suhteellisen edullisia ja hyödyllisiä laitteita. Lintuperspektiivistä katsottuna asiat näyttävät usein mielenkiintoisemmilta – tai ainakin erilaisilta kuin maan tasalta katseltuna. Mutta mitä muuta dronella voisi tehdä kuin katsella maisemia ja lennellä huvikseen?
Drone kasvuston tarkkailussa
Maatiloilla katseet suuntautuvat kohti kasvukautta, koska kaikki mielenkiintoinen tapahtuu pelloilla pääsääntöisesti kesäisin. Dronella saadaan kasvustoista tarkkaa kuvaa ja sillä onkin mahdollista lentää lähemmäs kiinnostavaa aluetta pellolla ja laskeutua lähemmäs kasvustoa, jolloin saadaan vieläkin tarkempaa kuvaa kohteesta. Tarkan kuvan lisäksi droneilla on sekin etu, että niillä kasvustoista saadaan ilmakuvaa myös pilvisinä päivinä, mikä esimerkiksi satelliiteille on pitkälti mahdotonta.
Kamera rajoittaa dronella kerättyjen kuvien käyttömahdollisuuksia
Yksi dronella kerättyjen kuvien hyödyntämisen haasteista voi olla dronen kamera. Kuluttajatasoisten dronejen mukana kulkee yleensä tavallinen rgb-kamera, joka kuvaa ihmissilmälle näkyviä aallonpituuksia. Visuaalisesti tarkasteltavalle kuvamateriaalille tämä ei ole ongelma, mutta haasteita tulee heti, jos aineistosta halutaan laskea esimerkiksi kasvillisuusindeksi (eli NDVI). Kasvillisuusindeksin laskentaan tarvitaan näkyvien aallonpituuksien lisäksi tietoa kasvuston lähi-infrapuna-alueen säteilyn heijastumisesta. Tämä rajoite kannattaa pitää mielessä silloinkin, kun rgb-kuvista laaditaan erilaisia värikarttoja, jotka visuaalisesti näyttävät hyvin samanlaisilta kuin kasvillisuusindeksi. (Kuva 2).
Kuva 2. Yhden lohkon kasvillisuusindeksin kehittyminen noin kahden viikon ajanjaksolla, kasvukaudella 2020.
Dronella kerätyn aineiston käsittely vaatii aikaa
Toisena haasteena dronekuvauksessa on aika: Vaikka droneilla on mahdollista kerätä hyvinkin tarkkaa aineistoa suhteellisen nopeasti ja aina tarvittaessa, vaatii aineiston kerääminen aina aikaa. Dronen lennättäminen ja kuvien kerääminen on ensimmäinen työvaihe ja sisältää lentämisen lisäksi laitteiden ja lentoreittien valmistelun sekä siirtymisen lohkolle ja takaisin. Tekeminen ei kuitenkaan vielä lopu tähän, vaan lentomatkalta paluun jälkeen kerätyt kuvat täytyy siirtää dronelta tietokoneelle tai muulle laitteelle tarkasteltavaksi ja vielä mahdollisesti prosessoitaviksi, esimerkiksi ortomosaiikin muodostamista varten. Yksittäisen lohkon seurannassa tämä ei ole ongelma, mutta laajamittaisemmassa ilmakuvauksessa saattaa tulla aikataulullisia haasteita hektisen kasvukauden aikana.
Mitä dronellani tekisin?
Jos drone kuitenkin löytyy, olet rekisteröitynyt dronelentäjäksi ja koekin on suoritettu, mitä kannattaisi tehdä? Yksi vaihtoehto voisi olla seurata omien kasvustojen kehittymistä satelliittien keräämän aineiston avulla, esimerkiksi Minun Maatilani Wisun kasvillisuusindeksillä. Jos jollain lohkolla on paljon vaihtelua kasvillisuusindeksissä, se voisi olla kiinnostava kuvauskohde dronelle. Näin valittuna kuvauskohteiden määrä voisi pysyä kohtuullisena. Ja vaikka dronea ei olisi, voi kasvillisuusindeksiä käyttää kasvustojen seurantaan vastaavasti ja havaittujen muutosten perusteella päättää mitä lohkoja ja lohkon osia kannattaa käydä katsomassa tarkemmin.
Tällä hetkellä satelliitit tuottavat pelloilta tasaisen valkoista dataa, oli taivas pilvessä tai ei. Lumien sulamista odotellessa on hyvää aikaa miettiä miten eri työkaluilla saa parhaan hyödyn irti omalla tilallaan.
