Kasvuolosuhteet lohkon sisällä ovat harvemmin tasaiset, mikä johtaa luontaisesti pienempiin tai suurempiin vaihteluihin kasvustoissa. Epätasainen tai paikoitellen harva kasvusto ei kuitenkaan usein ilmianna itseään pellon viereltä tarkasteltuna, ainakaan jos kyse on pienemmästä vaihtelusta.
Katse kasvillisuusindeksiin ennen kasvustokierrosta
Satelliitit tarjoavat koko lohkon tarkasteluun oivallisen aputyövälineen. Wisun Kartat-sivulta löytyvällä Kasvustojen tila -välilehdellä voit helposti tarkistaa kaikkien tilasi peltojen tilanteen paikkakohtaisesti. Euroopan avaruusjärjestön Sentinel-satelliitit tuottavat uuden kuvan tilasi lohkoista noin kahden-kolmen vuorokauden välein, riippuen siitä missä päin Suomea tilasi ja peltosi sijaitsevat.
Kuva 1. Kasvillisuusindeksistä voit helposti tarkastella kasvustojasi ylhäältä käsin. Wisussa mahdolliset pilvet näkyvät peltojen ympärillä näytettävästä ilmakuvasta.
Satelliittien avulla tarkka peltojen analyysi
Kasvillisuusindeksi on mittari kasvustosta heijastuvalle valolle. Indeksi kuvaa kuvausalueelle osuvan biomassan kasvukykyä. Wisussa ruskea/keltainen kuvaa paljasta maata ja tumman vihreä vastaa elinvoimaisen kasvuston peittämää maa-aluetta. Mitä tummemman vihreä kasvillisuusindeksi on, sitä tuuheampi ja elinvoimaisempi kasvusto on. Vaaleamman vihreät alueet kielivät mahdollisesti harvemmasta kasvustosta tai esimerkiksi veden tai ravinteiden puutteesta. Kasvillisuusindeksi yksisnään ei kuitenkaan osaa kertoa syytä vaihteluun kasvustossa. Se pystyy osoittamaan havainnollisesti, missä kohden peltoa kannattaa käydä tarkastelemassa kasvustoa lähemmin.
Kasvillisuusindeksi: Mitä se kertoo?
Indeksin osoittamassa sijainnissa voi laittaa koko agronomisen osaamisensa peliin, ja selvittää miten viljelykasvilla menee juuri kyseisessä sijainnissa. Vertailun vuoksi voi olla hyvä käydä myös sellaisessa kohdassa, jossa kasvillisuusindeksi on näyttänyt tumman vihreää. Tällaisesta sijainnista saa käsityksen siitä, millaiselta kasvuston pitäisi näyttää. Tai sitten löytyy rikkaruohon valtaama alue pellolta, satelliitti kun ei osaa kunnolla erotella sitä, käyttääkö viljelykasvi vai rikkaruohon auringonvaloa yhteyttämiseen.
Kuva 2. Kasvillisuusindeksin tyypillinen kehitys kevätviljoilla.
Toimenpiteet kasvillisuusindeksin perusteella
Kun syy vaalean vihreille alueille on tiedossa, on seuraava kysymys mitä asialle voisi tehdä? Tärkeintä on löytää se tekijä, joka rajoittaa kasvin kasvua. Jos esimerkiksi vesi rajoittaa kasvin kasvua, täytyisi kasville saada jotenkin lisää vettä, että tilanne muuttuisi. Jos kastelu ei ole mahdollista, jää vaihtoehdoksi oikeastaan enää reagoiminen lisälannoituksen yhteydessä. Koska kuivuuden vaivaama alue todennäköisesti tulee tuottamaan alhaisemman sadon, on lannoituksen määrää perusteltua pienentää kyseiseltä alueelta. Kuinka paljon lisälannoitusta sitten tulisi pienentää on vaikeampi kysymys. Tähän voisi auttaa esimerkiksi aiempien vuosien satokartat kyseiseltä lohkolta, koska kyseinen alue on voinut kärsiä veden puutteesta aiempina kasvukausina. Satokarttoja katselemalla voisi pystyä muodostamaan käsityksen siitä, kuinka paljon sato voisi olla pienempi suhteessa muuhun peltoon. Aina satokarttoja ei ole käytettävissä, mutta jollain tavalla arvio sadon alenemasta pitäisi kuitenkin pystyä muodostamaan. Vasta sen jälkeen on mahdollista arvioida lisälannoituksen määrää, jonka voi Wisulla laskea muuttamalla lohkon satotasotavoitetta.
Kuva 3. Lannoituslaskenta alkuperäisellä satotasotavoitteella (5100 kg/ha, ylempi) ja pienennetyllä satotasotavoitteella (4200 kg/ha, alempi).
Lisälannoituksen optimointi kasvillisuusindeksin avulla
Kun tarvittava lisälannoituksen määrää on selvillä, voi tarvittavan säädön tehdä vanhemmallakin kalustolla käsivaraisesti halutuilla alueilla. Jos ISOBUS-yhteensopivaa kalustoa on käytettävissä, tarjoaa Wisun Smart Farming laajennus siihen työvälineen, joka laatii haluamasi päivämäärän kasvillisuusindeksin avulla määränsäätökartan. Kun lohkon lannoitesuunnitelman vielä päivittää, voi haluamansa lannoitteen toivotun määrän kera valita suoraan pudotusvalikosta kartan laatimisen yhteydessä.
Kuva 4. Kasvillisuusindeksin avulla laadittu määränsäätökartta lisälannoitusta varten. Lannoite sekä määrä saadaan lohkolle laaditusta lannoitussuunnitelmasta.
Määränsäätökartan laatiminen ja muokkaaminen
Määränsäätökartta toimii aina ehdotuksena, jota voit muokata omia tarpeen mukaan vyöhykkeitä piirtämällä. Jos sattuu niin huonosti, että satelliiteilta on saatavilla vain kuvia pilvistä, voi haluamansa määränsäätökartan koska tahansa piirtää pilvisenkin aineiston päälle.
Kuva 5. NDVI:stä tehty määränsäätökartta.
Määränsäätökarttojen vienti tehtäväohjaimelle
Tehtävätiedoston laatiminen lisälannoitusta varten on oikeastaan aika suoraviivainen ja nopea tehtävä, kunhan ensin on muodostanut käsityksen millainen lannoitteen määränsäätökartan tulisi olla. Taustatyöhön ja kasvin ravinnetarpeenselvittämiseen kannattaakin varata enemmän aikaa. Kun lisälannoitusten aika koittaa, kannattaa kaikille saman päivän aikana lannoitettaville pelloille laatia tehtävätiedostot ja viedä ne yhtenä nippuna traktorin/työkoneen tehtäväohjaimelle. Näin lisälannoituksien teko jouhevoituu, kun uutta tehtävätiedostoa ei tarvitse käydä lataamassa aina lohkon vaihdon yhteydessä.
Kuva 6. Valmiit määränsäätökartat lisälannoitukseen (vasen), päivän tehtävätiedostojen valinta ja lataus tietokoneelle (keskellä) ja ladatun paketin purku tyhjän muistitikun juureen (oikealla). Lopputuloksena täytyy aina olla TASKDATA-kansio muistitikun juuressa ja kansiosta tulee löytyä zip-tiedoston tiedostot, kuten kuvan esimerkissä.
Satelliittien tarjoamat mahdollisuudet voivat merkittävästi parantaa viljelytoimien tarkkuutta ja tehokkuutta. Hyödyntämällä kasvuindeksejä ja määränsäätökarttoja voit optimoida viljelytoimiasi kohdistamalla viljelypanoksia paikkakohtaisesti kasvukauden olosuhteiden mukaan. Oikeilla työkaluilla ja tiedolla varustettuna pystyt tekemään tarkkoja ja vaikuttavia päätöksiä, jotka tukevat peltojesi tuottavuutta ja kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
