Viime vuosina täsmäviljely on ollut suosittu puheenaihe maatalousalalla niin alan yritysten, tutkijoiden kuin itse viljelijöidenkin keskuudessa. Täsmäviljelyssä viljelytoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan paikkatietoa hyödyntämällä niin, että tuotantopanoksien hyötykäyttöä pyritään parantamaan kohdentamalla niiden käyttöä ajallisesti ja erityisesti paikkakohtaisesti. Näin tuotantopanoksista – yleisimmin lannoitteesta – saadaan maksimaalinen hyöty.
Suomen oloissa vuosittainen sato riippuu sään ohella useista eri tekijöistä. Viljelijät laittavat osaamisensa peliin mm. ajoittaessaan kylvöjä ja säätäessään lannoitusmääriä vallitseviin olosuhteisiin. Peltopinta-alan kasvaessa tämä tehtävä muuttuu vieläkin haastavammaksi. Nyt tähän haasteeseen on saatavilla myös käytännön apua täsmäviljelyyn suunnatuista työkaluista.
Täsmäviljelyn aloittaminen ei vaadi valtavia investointeja
Täsmäviljelyssä viljelijän pyrkimys suureen ja laadukkaaseen satoon säilyy ennallaan, mutta painopiste tarkentuu lohkokohtaisesta paikkakohtaiseksi. ”Tällöin voidaan tarkemmin huomioida pellon ominaisuudet, kuten esimerkiksi maalajin vaihtelut, jotka myöhemmin ilmenevät sadon määrässä tai laadussa. Jos pelto pystytään näiden ominaisuuksien perusteella jakamaan omiksi kasvulohkoiksi on täsmäviljelytoimien aloittaminen hyvinkin mahdollista jo olemassa olevalla kalustolla”, toteaa Mtechin täsmäviljelytyökaluista ja Smart Farmingista vastaava kasvintuotannon pääsuunnittelija Mikko Hakojärvi.
”Paikkakohtaisen säätämisen voi siirtää nyt työkoneen tehtäväksi Wisun Smart Farming -moduulin avulla. Tämä edellyttää työkoneelta ja traktorilta tukea ISOBUS TC-GEO toiminnallisuudelle. Yhteensopivuuden tarpeellisuutta kannattaakin harkita kalustopäivityksen yhteydessä”, Mikko Hakojärvi jatkaa.
Kasvillisuusindeksi on kattava täsmäviljelytyökalu seurantaan
Yksi matalan kynnyksen täsmäviljelytyökalu on kasvillisuusindeksi. Indeksi lasketaan satelliittikuvauksen avulla saatavan materiaalin perusteella ja se kertoo yhteyttävän kasvillisuuden määrän alueella. ”Euroopan avaruusjärjestön Sentinel-satelliitit kuvaavat kaikki Suomen pellot noin kahden vuorokauden välein. Aineisto jalostetaan Wisu-ohjelmaamme kasvillisuusindeksiksi, josta jokainen viljelijä voi käydä tarkastelemassa omien kasvustojensa kehittymistä. Kasvillisuusindeksi kertoo hyvin kasvuolosuhteista lohkon eri osissa paljastaen mahdolliset erot. Lopullista satoa kasvillisuusindeksistä on kuitenkin vaikea päätellä luotettavasti. Ainoa varma keino paikkakohtaiseen satotietoon ovat korjuukoneiden sadonmittauslaitteet”, kertoo Mikko Hakojärvi.
Minun Maatilani Wisu -viljelysuunnitteluohjelman Smart Farming -moduuli on uusi työkalu täsmäviljelyyn
Wisun Smart Farming -moduulilla voi luoda tehtävätiedostoja ISOBUS-yhteensopiville koneille ja tuoda satokartat Wisuun. Täsmäviljelydata jalostetaan viljelijälle helposti omaksuttavaan ja hyödynnettävään muotoon, selkeiksi grafiikoiksi, luvuiksi ja kartoiksi.
