Kevätauringon sulattaessa paikoitellen paksuakin lumipeitettä peltojen päältä on hyvä suunnata mietteitä tulevien toukotöiden suuntaan. Muutokset energian hinnassa viime vuoden loppupuolella ja etenkin alkuvuodesta 2022 ovat jo mullistaneet lannoitteiden ja polttoöljyn hinnoittelun. Vallitsevassa tilanteessa jaettuun lannoitukseen siirtyminen on varmasti harkinnan tai jopa kokeilun arvoinen asia, jos se ei vielä kuulu tilalla käytettäviin menetelmiin. Ennen toukotöiden alkua on vielä aikaa miettiä miten jaettu lannoitus kannattaisi omalla tilalla toteuttaa, mikäli siihen päättää ryhtyä.
Tulevan kasvukauden sää on toukotöiden aikaan arvoitus
Kasvukauden alussa on aina hämärän peitossa, millaiseksi tuleva kasvukausi tulee sääoloiltaan muodostumaan. Samoin tulevan sadon suuruus ja sen tarvitsema ravinteiden määrä ovat tuntemattomia muuttujia. Siksi viljelytoimissa, etenkin lannoituksessa, joudutaan väistämättä tekemään oletuksia ja sen myötä ottamaan riskiä. Jakamalla lannoitus useampaan kertaan voidaan yhdellä ajokerralla levitettävän lannoitteen määrää pienentää – samalla pienennetään lannoitteen määrään liittyvää riskiä.
Lannoitus kylvön yhteydessä
Kylvön yhteydessä levitettävän lannoitteen määrä on varmaan yksi vaikeimmista kysymyksistä lannoituksessa ylipäätään ja aihetta onkin jo aiemmin käsitelty viimevuotisessa blogissamme. Lohkokohtaiset satokirjaukset tai satokartat edellisiltä satokausilta voivat myös auttaa sopivan lannoitusmäärän määrittämisessä (kuva 1).
Kuva 1. Wisun kautta avattu ruislohkon satokartta vuodelta 2019, esitystyylinä satovyöhykkeet.
Jos lohkon satotaso on lähimenneisyydessä vaihdellut paljon, tulee se todennäköisesti vaihtelemaan paljon myös tulevina vuosina, ellei satovaihtelun syytä ole esimerkiksi perusparannuksin poistettu. Lohkon satohistorian vaihteluvälin tarkastelu auttaa arvioimaan heikoimman mahdollisen sadon määrää.Tuon arvion kun asettaa Wisussa kyseisen lohkon satotasoksi, voi helposti laskea ravinnetarpeen, jonka voi edelleen täyttää yhdellä tai useammalla lannoitteella. Jos kylvölannoituksen suunnittelee sen perusteella, riittävät ravinteet huonoimmassa tapauksessa koko kasvukaudeksi ja kaikissa paremmissa tapauksissa vajetta voidaan paikata lisälannoituksella olosuhteiden mukaan.
Kuva 2. Esimerkki pienennetyllä satotasolla lasketulle lannoitukselle kylvön yhteyteen. Lohkokohtaisen satotavoitteen voi helposti tarkistaa info-painikkeen avulla.
Eri vaihtoehtoja ja toteutustapoja kannattaa miettiä laajasti
Jaettu lannoitus on oikeastaan ainoa mahdollisuus jättää säätövaraa kasvukauden ajalle. Toki säätövarasta todennäköisesti seuraa tarve toiselle levityskerralle, joka kiistämättä nostaa kustannuksia jo pelkästään polttoaineen kulutuksen takia, ellei lisälannoituksen määrä ole niin pieni, että se voidaan hoitaa esimerkiksi ruiskutuksen yhteydessä. Kylvölannoituksen logistiikkaan valinnalla saattaa myös olla positiivisia vaikutuksia. Mikäli kylvölannoittimen säiliöiden kokoa pystyy säätämään, voi kylvää suurempia aloja yhdellä täytöllä.
Pohdintojen jälkeen Wisun tiedot ajan tasalle
Jaetun lannoituksen käyttöä kannattaa miettiä eri näkökulmista ja käydä vaihtoehtoja läpi vaikka oman asiantuntijan kanssa. Jos pohdinta johtaa toimiin yhdellä tai useammalla lohkolla, on Wisulla hyvä päivittää oma viljelysuunnitelma tarpeellisilta osin. Kun lannoitteen määrä kylvön yhteydessä on mietitty sopivaksi, voi työtä konkretisoida esimerkiksi laatimalla Smart Farming -moduulilla tehtävätiedostot odottamaan kylvöjen alkamista. Tehtävätiedostoissa voi edelleen hyödyntää esimerkiksi satokarttoja tai omia havaintoja lohkolta ja tarkentaa lannoitteen tai kylvösiemenen määrää paikkakohtaisesti. (Kuva 3).
Kuva 3. Kylvölannoitustehtävän paikkakohtaiset levitysmäärät kylvösiemenelle ja lannoitteelle. Kylvösiemenen määrää on lisätty alueelle, jossa aiempina vuosina taimettuminen on ollut heikompaa ja vastaavasti vähennetty alueelta, jolla taimettuminen on onnistunut hyvin. Lannoitteen määrää on vastaavasti pienennetty lohkon poutimisherkältä alueelta, jossa sato on usein ollut muun lohkon satoa heikompaa.
